Taistelu ympäristöön päätyvien lääkejäämien vähentämiseksi
Lääkkeet voivat päätyä ympäristöön useita eri reittejä. Pääasiassa lääkkeitä näyttää pääsevän ympäristöön maatalouden ja kaupunkien jätevesien mukana. Paikallisesti merkittäviä lähteitä ovat myös tuotanto- ja vesiviljelylaitosten päästöt3. Euroopan unionissa kaupunkien jätevesien poistoa säätelee yhdyskuntajätevesidirektiivi4.
Lääkkeiden esiintymistä ympäristössä eri puolilla maailmaa käsittelevässä kokooma-artikkelissa todetaan, että ”huomioiden lääkkeiden kiistattoman merkityksen nykyaikaiselle lääketieteelle on luotava toimintatapoja, joilla niiden ympäristövaikutusta vähennetään.” Vaikutuksia voidaan vähentää ehkäisemällä, vähentämällä ja hallitsemalla lääkkeiden käyttöä ilman, että niiden teho, saatavuus ja kohtuullinen hinnoittelu vaarantuu. Se on erityisen tärkeää maissa, joissa pääsy terveydenhuollon piiriin on rajallista.3
Artikkelissa todetaan myös, että tarvitaan monialaista ja useiden sidosryhmien yhteistä panosta, jolla lääkkeiden esiintymistä ympäristössä eri puolilla maailmaa lähestytään elinkaariajattelun kautta.
Vuodesta 2013 lähtien Euroopan komissio on työstänyt niin kutsuttua PIE-strategiaa. Strategia koostuu suosituksista, joiden tarkoitus on minimoida lääkkeiden mahdolliset ympäristövaikutukset. Useiden työpajojen, sidosryhmien kuulemisen ja kahden syväluotaavan raportin jälkeen komission on vielä muotoiltava viralliset suositukset.5
Teollisuus voi parantaa tuotantolaitosten jätevesien hallintaa, pyrkiä tunnistamaan olemassa olevien ja uusien lääkkeiden ainesosien mahdollisia ympäristöriskejä älykkäiden ja kohdennettujen arviointimenetelmien avulla sekä jakaa tietoa käyttämättä jääneiden ja vanhentuneiden lääkkeiden asianmukaisesta hävittämisestä. Lisäksi teollisuus voi rahoittaa tutkimusta, jonka tavoitteena on tunnistaa ja arvioida lääkkeiden ympäristölle mahdollisesti aiheuttamia riskejä6.
Riskin ymmärtäminen
Laboratoriolaitteiden ja analyyttisten menetelmien kehittymisen myötä joidenkin lääkeaineiden ympäristöpitoisuuksia voidaan mitata nanogrammojen tai jopa pikogrammojen tarkkuudella litrassa3,7. Lääkejäämiä on havaittu ympäristössä joka puolella maailmaa - ei ainoastaan teollistuneissa maissa, vaan myös kehitysmaissa ja nousevan talouden maissa.
1016 alkuperäisjulkaisua ja 150 kokooma-artikkelia kattanut kirjallisuuskatsaus kokosi kattavaan tietokantaan ympäristöpitoisuuksia (Measured Environmental Concentration, MEC) eri puolilta maailmaa. Pitoisuuksia mitattiin ihmis- ja eläinlääkkeissä käytettyjen aineiden pintavedestä, pohjavedestä, juomavedestä, lannasta, maaperästä ja muista ympäristömatriiseista. Kaikkiaan 631 eri lääkeaineen tai lääkkeensukuisen aineen pitoisuudet ylittivät julkaisussa käytetyn analyysimenetelmän havaitsemiskynnyksen.
Tämä osoittaa, että mahdollinen ongelma ei rajoitu tiettyyn maahan tai tietylle alueelle. Kyseessä on maailmanlaajuinen haaste, joka vaatii useiden sidosryhmien yhteistä panosta3.
Mitä tulee ympäristöön päätyneiden lääkeaineiden mahdolliseen suoraan vaikutukseen ihmisiin, riski on yleisesti ottaen melko pieni. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan muutamia poikkeuksia (esim. vuotoja tai tuotannon aiheuttamaa pistekuormitusta) lukuun ottamatta pintavesissä havaitut lääkeainepitoisuudet ovat useita kertaluokkia pienempiä kuin ihmisillä ja eläimillä käytetyt terapeuttiset pitoisuudet. Lyhytkestoinen altistus tällaisille pienille lääkepitoisuuksille tuskin aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle. WHO toteaa, että on kuitenkin vielä hieman epäselvää, onko pitkäkestoisesta altistumisesta hyvin pienille lääkeainepitoisuuksille ihmisille jonkinlaista haittaa8.
“Arvelisin, että Euroopassa on vain kourallinen vaikuttavia aineita, joilla on todellista merkitystä. Lääkkeiden aiheuttamat merkittävät ympäristöongelmat sijaitsevat luultavasti muilla alueilla — erityisesti alhaisen tulotason ja keskitulotason maissa Afrikassa sekä joillakin alueilla Aasiassa, missä lääkkeiden käyttöä ja valmistusta koskeva säännöstöt eivät ole samalla tasolla kuin meillä”, Boxall toteaa.
Uhka ekosysteemeille ja ihmisten terveydelle?
Hyvin pieniä määriä satoja eri lääkeaineita on havaittu ympäristössä eri puolilla maailmaa3. Voivatko lääkkeet mahdollisesti vaikuttaa ekosysteemeihin ja ihmisten terveyteen?
Lääkeyhdisteet on suunniteltu joko erittäin tehokkaiksi ja toimimaan vuorovaikutuksessa ihmisten ja eläinten reseptoreiden kanssa, tai myrkyllisiksi toisille eliöille, kuten bakteereille, sienille ja loisille. Monilla eläimillä on kuitenkin hyvin samankaltainen reseptorijärjestelmä kuin ihmisillä ja tuotantoeläimillä. Lisäksi monet eliöryhmät, jotka vaikuttavat ihmisten ja eläinten terveyteen ja joihin nämä lääkkeet kohdistuvat, ovat olennaisia ekosysteemien toiminnalle1. Tämän seurauksena on noussut huoli siitä, miten ympäristöön joutuneet lääkkeet voivat vaikuttaa ekosysteemeihin.
“On olemassa vain muutamia lääkkeitä, joiden pitoisuudet eurooppalaisissa vesistöissä ovat verraten lähellä niitä pitoisuuksia, jotka saattaisivat aiheuttaa vaikutuksia ihmisessä. Ympäristötutkijat ovat tästä hieman huolissaan. Kyseessä ei ole suuri uhka, mutta se on kuitenkin asia, jota kannattaa pitää silmällä. Yksi esimerkki on synteettinen estrogeenihormoni, etinyyliestradioli, jonka Euroopan komissio on asettanut pintavesien puhtautta koskevalle tarkkailulistalle kerätäkseen siitä lisää valvontatietoja9”, professori Sumpter selittää.
Huolta aiheuttaa se, mitä voi tapahtua, jos ympäristöön joutuneet lääkkeet päätyvät juomaveteen tai elintarvikkeisiin. Juomaveden ja elintarvikkeiden lääkeainepitoisuuksista on kuitenkin olemassa paljon tutkimustietoa.
“Tutkimukset osoittavat, että korkean tulotason alueilla, kuten Euroopassa ja Yhdysvalloissa, juomavedessä ja kasveissa havaitut pitoisuudet ovat matalia verrattuna niihin annoksiin, joita potilaille määrätään hoitoa varten. Siksi suorien toksisten vaikutusten riski ihmisille on pieni”, professori Boxall sanoo.
Huolta aiheuttaa se, mitä voisi tapahtua, jos ympäristöön joutuneet lääkkeet päätyisivät juomaveteen tai elintarvikkeisiin.
Koska juomavedessä havaitut lääkepitoisuudet ovat paljon matalampia kuin pitoisuudet, joilla saavutettaisiin farmakologinen vaikutus, WHO:n juomaveden laatua koskevaan ohjeistoon (Guidelines for drinking-water quality, GDWQ) ei ole merkitty viitearvoja lääkeainepitoisuuksille. WHO:n mukaan juomaveden lääkeainepitoisuuksien säännönmukaisesta tarkkailusta ei siten ole merkittävää hyötyä8.
Antibioottijäämien vaikutus ympäristöön
Asiantuntijoiden mukaan ympäristöön joutuneiden lääkkeiden suorat vaikutukset ihmisiin ovat pieniä. On kuitenkin yksi lääkeryhmä, jolla saattaa olla ympäristöön joutuessaan epäsuora vaikutus ihmisten terveyteen: antibiootit.
Sumpterin mukaan huolta aiheuttaa se, että antibiootit voivat ympäristöön jouduttuaan lisätä selektiivistä painetta resistenttien eliöiden syntymiselle. Resistentit yksilöt löisivät laudalta antibiooteille herkät lajit.
”Meillä ei juurikaan ole antibiootteja varastossa, koska taudinaiheuttajat ovat monille niistä resistenttejä. Emme halua lisätä mikro-organismien resistenssiä yhtään enempää”, Sumpter jatkaa.
Antibioottiresistenssin kasvun pysäyttämiseksi on käynnistetty useita aloitteita. Vuonna 2017 Euroopan komissio aloitti uuden eurooppalaisen One Health Action Plan -suunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Sen mukaan ihmisten ja eläinten terveys ja ympäristö ovat liitoksissa toisiinsa ja jokainen niistä mahdollinen uusien resistenttien mikro-organismien lähde. Suunnitelmassa todetaan myös, että on tarpeen kerätä enemmän ja paremmin yhtenäistettyä tietoa antibioottiresistenssistä ympäristössä ja kehittää uusia menetelmiä sen arvioimiseksi, minkälaisia riskejä se aiheuttaa ihmisten ja eläinten terveydelle10.
Lue seuraavaksi
Vihreää kemiaa ja yksilöllistettyä hoitoa Ympäristöön joutuvat lääkeaineet ovat kasvava huolenaihe, mutta kuinka vähennämme ympäristöön päätyvien lääkkeiden määrää – ja voisiko vihreästä kemiasta ja yksilöllistetystä hoidosta olla tulevaisuudessa apua?
Pfizerin Green Journey -ohjelmaPfizer’s Green Journey kokoaa kaikki toimenpiteet, joilla Pfizer pyrkii edistämään ympäristön kannalta kestävää toimintaa, kuten yhtiön hiilijalanjäljen pienentämisen, vastuullisen jätevedenkäsittelyn, vihreän kemian soveltamisen ja jätteiden minimoinnin.
Mikrobilääkeresistenssi - Pfizerin painopistealueYmpäristöön päätyneet lääkeaineet ovat suuri huolenaihe, sillä niillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia sekä ekosysteemeihin että tietyissä olosuhteissa myös ihmisten terveyteen.
